Etusivu > Blogi
Vastuullisen matkailun maailma

Tässä blogissa SMALin vastuullisen matkailun työryhmän jäsenet kertovat ajatuksiaan, tarinoitaan ja pohdintojaan vastuulliseen matkailuun liittyen. Työryhmän jäsenet edustavat matkailuteollisuuden eri toimialoja, joten näkökulmiin saadaan eri vivahteita.

Blogiin liittyvissä asioissa, ota yhteyttä jenni.kemppainen@smal.fi

HUOMION KIINNITTYMINEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN LISÄKSI VAIKUTUKSIIN PAIKALLISIIN IHMISIIN

downtown-4045036_640.jpg

Vastuullisuudesta puhuttaessa puhutaan monesti ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuusta, jotka ovat vakiintuneet vastuullisuuden peruspilareiksi. Esimerkiksi yritysvastuu pitää sisällään nämä kolme vastuullisuuden osa-aluetta. Vastuullisesta matkailusta puhuttaessa laajenee keskustelu viiteen vastuullisuuden osa-alueeseen, jolloin kolmen peruspilarin lisäksi puhutaan myös poliittisesta ja kulttuurillisesta vastuusta. Poliittinen vastuullisuus jää yleensä vähiten huomioiduksi. Sen asema on myös kiistanalainen, sillä moni katsoo sen olevan enemmän neljää muuta osa-aluetta yhdistävä tekijä kuin oma osa-alueensa.

Keväällä 2023 valmistuneessa kandidaatintutkielmassani tutkin ihmisoikeusrikkomusten vaikutusta matkailijan matkakohteen valintaan sekä itse kohteessa tehtäviin valintoihin. Onkin poliittinen valinta, minkälaisia kohteita ja yrityksiä kohteessa haluaa tukea, sillä matkailijan kohteessa käyttämä raha vähintään välillisesti tukee kohteen politiikkaa. Tutkimuksestani kävi ilmi, että tänä päivänä kiinnitetään yhä enemmän huomiota omien valintojen ympäristövaikutusten lisäksi myös valintojen aiheuttamiin vaikutuksiin paikallisiin ihmisiin. Moni matkailija miettii valintojaan tarkasti ihmisoikeuksia polkevien kohteiden kohdalla, jopa tarkemmin kuin kohteiden, joissa ihmisoikeusrikkomuksia ei yhtä lailla esiinny.

Välilliseltä tukemiselta kun ei valitettavasti voida välttyä, välttää vastuullinen matkailija suoraan tukemasta kohteen politiikkaa. Tutkimusaineistoni osoittaa, että matkailijat ovat suhteellisen tietoisia siitä, millaisia valintoja voi ja kannattaa tehdä, jotta vaikutukset paikallisiin ihmisiin olisivat mahdollisimman vähäiset ja jotta minimoisi oman osuutensa ihmisoikeuksien poljennassa. Päällimmäisenä nousi esiin paikallisten ja mieluiten pienyritysten tukeminen, jolloin matkailija pystyy itse varmistamaan paikallisille kohtuullisen korvauksen työstään rahan jäädessä heille. Myös rahaan liittyen tulisi välttää rahan antamista kerjäläisille. Lisäksi mainittiin mahdollisuuksista lahjoittaa rahaa ihmisoikeuksien puolesta taisteleville järjestöille ja paikallisten ihmisten kanssa keskustelemisen tärkeydestä, jotta avarrettaisiin heidän näkemyksiään ja annettaisiin heille vaikutteita ympäröivästä maailmasta.

Vastuullinen matkailija tunnistaa myös näennäisyyden. Esimerkiksi matkailuboikotin* takana on monesti ajatus vastuullisesta valinnasta ja hyvästä tahdosta. Todellisuudessa matkailuboikotti ei automaattisesti edesauta poliittista muutosta etenkään kohteissa, jotka eivät ole taloudellisesti riippuvaisia matkailusta. Kohteet, jotka ovat puolestaan taloudellisesti riippuvaisia matkailusta kärsivät matkailun vähenemisestä ja paikallisten ihmisten tilanne pahenee siten entisestään. Seuraava lainaus tutkimuksessani käyttämästäni aineistosta kiteyttää tämän mielestäni hyvin:

“Boikotoimalla rankaistaan turistien lompakoista riippuvaisia ihmisiä, jotka ovat syyttömiä valtaa pitävien päättömyyksiin, samalla kun päättäjien pankkitilit pysyvät pulleina. […] Boikotoimalla maita jätämme heidät omaan kuplaansa, vaille ulkopuolisia vaikutteita, jolloin kehitys on hitaampaa.”

Tutkimuksestani kävi ilmi, että on paljonkin heitä, jotka eivät näitä näennäisyyksiä tunnista ja jotka boikotoivat siinä uskossa, että se olisi hyväksi. Sen lisäksi, että matkailuboikotti tekee hallaa, on hyvin vaikea vetää rajaa boikotoitavien ja ei boikotoitavien kohteiden välille. Epäkohtia löytyy melkein kaikkialta. Jos yhtä kohdetta boikotoidaan tietyistä syistä, tulisi boikotoida kaikkia samoja perusteita omaavia kohteita. Tästä hyvänä esimerkkinä oli annettu Yhdysvallat ja Saudi-Arabia. Molemmissa kohteissa poljetaan ihmisoikeuksia, mutta Yhdysvaltoihin matkustavia ei osoiteta yhtä syyttävällä sormella kuin Saudi Arabiaan matkustavia.

Suomalaiset matkustavat paljon muun muassa Turkkiin ja Thaimaahan, jotka ovat reilusti alle maailman keskiarvon ihmisoikeuksien toteutumisen indeksissä. Siksi olisikin tärkeää, että matkustaminen tehdään vastuullisesti. Netistä löytyy paljon esimerkiksi vinkkilistoja vastuulliseen matkailuun tällaisissa kohteissa. Vastuullisen matkailun toteuttamiseen suunnatun tiedon lisäksi tulisi etsiä tietoa kohteista ja niiden todellisesta poliittisesta tilanteesta. Muuten voi helposti käydä niin, että boikotoidaan esimerkiksi koko Lähi-itää siellä olevan yksittäisen maan ongelmien takia, koska kuvitellaan, että kaikki alueen maat omaavat samanlaisia ongelmia.

Olkaa siis uteliaita ja vaatikaa tietoa! Vastuullinen matkailu ei onneksi ole rakettitiedettä, vaan jokainen pystyy matkustamaan vastuullisesti, jos vaan haluaa.

Kirjoittanut,
Ida Friman
Korkeakouluharjoittelija
Going Green Oy

* Matkailuboikotilla tarkoitetaan matkustamisesta pidättäytymistä johonkin tiettyyn matkakohteeseen.

**Tekstissä viitattu kandidaatintutkielmani on laadittu Lapin yliopiston matkailututkimuksen opintoihin. Kandidaatintutkielmat eivät ole julkisia tekstejä, joten tutkimusta ei ole vapaasti saatavilla verkossa. Jos kuitenkin haluat lukea tutkimuksen tai kysyä siihen liittyen jotain, voit laittaa sähköpostia osoitteeseen ifriman@ulapland.fi.