Suomen matkatoimistoalan liitto ry:n (SMAL) lausunto Suomen matkailun kasvun ja uudistamisen tiekartan 2015-2025 päivitetystä työ- ja elinkeinoministeriön luonnoksesta
Suomen matkatoimistoalan liitto ry (SMAL) on noin 180 matkatoimiston, matkanjärjestäjän ja incoming-matkatoimiston yhteenliittymä, joka ajaa jäsentensä etuja suhteissa viranomaisiin, lainsäätäjiin sekä alan koti-maisiin ja kansainvälisiin järjestöihin. SMALin jäsenyritysten kokonaismyynti vuonna 2018 oli yli 2 miljardia euroa, mikä on noin 95 prosenttia Suomen koko matkatoimistomyynnistä. SMALin jäsenet työllistävät koti-maassa ja ulkomailla yhteensä yli 2 000 henkeä.
Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Suomen matkailun kas-vun ja uudistamisen tiekartan 2015-2025 päivitetystä työ- ja elinkeinoministeriön luonnoksesta ja esittää näkemyksenään seuraavaa. Kommentteja koskevat tiekartan kohdat on merkitty kunkin kommentin alkuun.
1. Matkailu on kasvava vientitoimiala, jolla paljon kerrannaisvaikutuksia muille aloille JA 2. Matkailu on merkittävä työllistäjä (sivu 5)
Vaikka tiekartta koskee pääasiassa Suomessa ja Suomeen tapahtuvaa matkailua, matkailun kokonaiskuvan hahmottamisessa olisi oleellista, että tiekartassa tuotaisiin esiin sekä incoming- että outgoing-matkailun työllistämisvaikutukset. Vain näin saadaan käsitys koko matkailuelinkeinon merkittävyydestä Suomen kansanta-loudelle. Vaikka outgoing-matkailutuloa ei lasketa vientituloksi, työllistää tuo sektori suomalaisia matkai-luammattilaisia eri puolilla maailmaa. Usein aktiiviset ulkomailla matkustavat myös innokkaita kotimaanmatkailijoita. Näin myös outgoing-matkailulla on positiivista vaikutusta Suomen kansantalouteen, eikä sitä voida jättää huomiotta matkailun kokonaisvolyymia ja -vaikutusta arvioitaessa.
***************************************************************************************
Matkailutoimialoilla yrityksiä on noin 28 500, joista pääosa on mikroyrityksiä. (sivu 5)
Tämä on oleellista huomioida tiekartan päivityksessä. Pienillä yrityksillä on yleensä melko pienet taloudelliset ja henkilöresurssit, joilla niiden tulee pystyä operoimaan ja kehittämään toimintaansa.
***************************************************************************************
Matkailukysyntää kasvatetaan potentiaalisilta markkinoilta tasapainoinen markkinaportfolio huomioiden. Vuonna 2019 matkailun edistämistoimenpiteet on kohdistettu potentiaalia lisääville uusille markkinoille (Intia ja Arabiemiraatit), kasvua jo nyt tuoville kasvaville markkinoille (Kiina, Japani) ja kysynnän tasaisuutta ylläpitäville vakiintuneille markkinoille (Saksa, UK, Venäjä, Alankomaat, Belgia, Sveitsi, Ranska, Italia, Espanja, USA, Etelä-Korea). Kansainvälisen matkailukysynnän kestävä kasvu varmistetaan panostamalla erilaisiin kohdemarkkinoihin. Panostuksen kohdennus tehdään odotettavissa olevan hyötysuhteen perusteella. Hyötysuhdetta arvioidaan säännöllisesti. Vaikka ulkomaalaisten matkailun odotetaan kasvavan suomalaisten kotimaanmatkailua nopeammin, ovat kotimaanmatkailijat yhä eniten matkailutuloa tuottavin kohderyhmä. Lähimatkailun nouseva arvostus, lentohintojen nousu ja matkailijoiden ilmasto- ja ympäristötietoisuuden kasvun arvioidaan lisäävän kotimaanmatkailun houkuttelevuutta. Kotimaanmatkailua on edistetty kampanjoiden avulla. (sivu 13)
Entä panostus muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan? Nämä toimet tukevat lähimatkailua ja kestäviä valintoja.
***************************************************************************************
Tuotteiden ja viestinnän suuntaaminen oikeille kohderyhmille on ensiarvoisen tärkeää, kun kil-pailu matkailijoiden huomiosta käy entistä kovemmaksi. Suomen tulee antaa matkailijoille syitä vierailla juuri Suomessa, houkutella ensikertalaisia tulemaan toistamiseen ja kasvattaa matkailijoiden viipymää. Suomen vetovoimatekijät perustuvat pitkälti luontoon, mutta yhä enemmän myös suomalaisen elämäntavan ja kulttuurin kokemiseen. Potentiaalisimpia kohde-ryhmiä Suomen päämarkkinoilla (Saksa, Iso-Britannia, Kiina, Japani) on kuusi: aktiiviset seik-kailijat, luonnon ihmeiden metsästäjät, luontonautiskelijat, citybreikkaajat, aitouden etsijät ja suomalaisen luksuksen etsijät. Kaikkia matkailijaryhmiä yhdistää halu kokea ja saada elämyk-siä luonnon äärellä. (sivu 13)
Suomen matkailumarkkinoinnissa keskitytään revontuliin, rauhalliseen lumimaisemaan ja yöttömään yöhön. Nämä samat kuvat toistuvat myös Islannin, Norjan ja Ruotsin markkinointiviestinnässä. Suomen tulisi roh-keammin tuoda esiin viestinnässä omia uniikkeja erikoispiirteitään. Räväkkyydellä ja ’erilaistumisella’ voidaan saada aikaan positiivista hypeä, joka kääntää ankaran kilpailun Suomen eduksi.
***************************************************************************************
3. Matkailuliiketoiminta on kannattavaa ja vastuullista (sivu 14)
Kilpailuvääristymät on oikaistava, jotta suomalaiset matkanjärjestäjät saadaan samaan asemaan kuin ulko-maiset kilpailijansa. Matkojen myynti on hyvin kilpailtua liiketoimintaa, ja viime vuosina kansainväli-nen kilpailu on kasvanut merkittävästi myös Suomessa. Esimerkiksi erilainen lainsäädäntö suoma-laisten incoming-matkatoimistojen kilpailijoiden kotimaissa aiheuttaa kilpailuvääristymiä, kun ulko-maiset toimijat voivat tarjota kevyemmillä veroratkaisuilla Suomessa toteutuvia matkapaketteja kuin Suomeen sijoittautuneet yritykset.
Myös suoria asiakassuhteita hakevat matkapalvelujen tuottajat haastavat sekä pienet että suuret matkatoimistot ja matkanjärjestäjät uudenlaiseen kilpailuun. Lainsäädäntö kohtelee Suomessakin matkapalveluita myyviä tahoja eri tavoin riippuen siitä, missä roolissa myyjä toimii.
***************************************************************************************
12. Suomi ei ole massamatkailukohde. Suomi menestyy keskittymällä omiin, ympärivuotista matkailua edistäviin teemallisiin vahvuuksiinsa. Arktisuus on Suomen matkailuvaltti ympärivuotisesti. (sivu 14)
Suomen matkailun kehittämisessä tulisi keskittyä määrän sijaan laatuun. Nykyisten linjausten ja investointien perusteella Suomeen halutaan entistä suurempia asiakasvirtoja erityisesti Aasian eri kohteista Eurooppaa unohtamatta. Volyymien kasvattamisen sijaan Suomen tulisi keskittyä matkailijavirtojen tasaiseen levittymiseen ja tarjottavien palveluiden laatuun. Suomi hyötyisi enemmän siitä, että täällä tarjotaan uniikkeja palveluita pikemmin kuin monistettavissa olevia elämyksiä. Tällä periaatteella myös Suomen monipuoliset alueet saisivat näkyvyyttä, sillä eri alueilla voidaan tarjota erilaisia omaperäisiä palveluita.
***************************************************************************************
Matkailualalla tulee olla riittävästi osaamista toimia vastuullisesti luontoa, kulttuuria ja kulttuuriympäristöä vahingoittamatta sekä paikallista kulttuuria että paikallisten hyvinvointia edistäen. Vastuullisuus on matkailualan ja matkailijoiden yhteinen asia. Kestävä matkailu tarkoittaa mm. ilmastonmuutoksen hillintää, hiilijalanjäljen pienentämistä ja kasvihuonepäästöjen vähentämistä. (sivu 18)
Osaamisen lisäksi vastuullisten valintojen tekemisen tulisi olla liiketoiminnan näkökulmasta kannattavaa ja jopa kilpailuetua tuovaa. Kestävällä matkailulla tarkoitetaan ympäristöasioiden lisäksi sosiokulttuurista vastuuta (mm. toimintaa, jolla ei vahingoiteta kohteen yhteiskunnallisia rakenteita, edesautetaan paikallisen yhteiskunnan kehittymistä sen omilla arvoilla ja tarpeilla, vastuuta yrityksen omasta henkilökunnasta sekä yrityksen eettisiä arvoja ja niiden toteuttamista käytännössä) ja taloudellista vastuuta (mm. paikallisten palveluiden hankkimista, paikallisen väestön työllistämistä, infrastruktuurin kehittämistä, rahavirtojen jäämistä kohteeseen sekä yrityksen toiminnan laillisuutta ja vastuunkantoa (verot ja muut viranomaisvelvoitteet, palkat yms.)).
***************************************************************************************
Matkailun ympärivuotisuuden lisääminen parantaa toimialan kannattavuutta. Sen myötä ala pystyy paremmin houkuttelemaan investointeja ja helpottamaan työvoiman kohtaantohaas-teita. (sivu 18)
Tiekartassa tulisi olla konkreettisia toimenpiteitä siitä, miten ympärivuotisia tuotteita kehitetään. Tämä kehitystyö tulee tarvitsemaan paljon yhteistyötä läpi eri toimialojen.
***************************************************************************************
15. Tapahtumat Suomea markkinoidaan ja Suomen imagoa vahvistetaan kansainvälisesti vakaana, luotettavana ja toimivana kohteena suurtapahtumille, kongresseille ja yritystapahtumille. Markkinoinnissa painotetaan Suomen vahvuuksia, joita ovat pitkä kokemus ja luotettava maine kansainvälisten tapahtumien järjestäjänä, erinomaiset liikenneyhteydet, palveluntuottajien ja infrastruktuurin sekä kohteiden monipuolisuus ja palvelun korkea laatu sekä turvallisuus. Business Events -toimialan taloudellinen vaikuttavuus on merkittävä. Kongressit tarjoavat mahdollisuuksia nopeaan tiedonjakamiseen, suomalaisen tieteen ja osaamisen esittelyyn ja markkinointiin sekä vientiin. (sivu 21)
Tapahtumat ja kokous- sekä kongressimatkailu tulisi olla oma osa-alueensa. Tämä matkailusektori on merkittävä ja koko ajan kasvava bisnes, joka tuo palveluita tuottavien ja välittävien yritysten ohella suoraa tuloa ja näkyvyyttä myös kongressikaupungille. Lisäksi tapahtumiin ja kongresseihin osallistuminen saa monet kongressimatkailijat kiinnostumaan Suomesta vapaa-ajan matkakohteena. Tämä valtava potentiaali on jäänyt nykyisessä tiekartassa lähes täysin huomioitta.
***************************************************************************************
2 Matkailualan digitalisointi JA 3 Matkailun kasvua tukeva saavutettavuus (sivut 22 ja 23)
Ei riitä, että ylläpidetään ja kehitetään digitaalisia alustoja ja varausjärjestelmiä, jos liikennepalveluita ei loppujen lopuksi kuitenkaan ole riittävästi tarjolla. Lisäksi on huomioitava, että Liikenne palveluna -toiminnassa ja matkaketjuissa on edelleen keskeisimmät vastuukysymykset ratkaisematta.
Epätietoisuutta matkailutoimialalla onkin herättänyt liikennepalvelulaki sekä siihen liittyvä Lippu-hanke. SMAL monien muiden tahojen tapaan antoi jo keväällä 2017 varauksellisen lausunnon tästä täysin kansallisesta lainsäädäntöhankkeesta siihen liittyvien epäselvyyksien ja olemattomien vaikutusarviointien vuoksi. Suurimmat epäselvyydet mielestämme liittyvät liikkumispalveluiden tarjoajia koskevaan vaatimukseen lippu- ja maksujärjestelmien myyntirajapintojen avaamiselle ja matkaketjujen tuottamiselle yhden luu-kun periaatteella. Liikennepalvelulain perustarkoitus eli useiden eri kuljetuspalveluiden samanaikaisen myyn-nin mahdollistaminen ja asiakkaiden matkavarausten ketjuttaminen yhdeksi kokonaisuudeksi ovat kannatettavia asioita. Ne ovat myös palveluita, joita matkatoimistot ovat jo vuosikymmeniä asiakkailleen tarjonneet. Liikennepalvelulaissa matkailuyrityksiä kuitenkin huolettaa se, että kuljetuspalveluiden välityksen ja myynnin vastuukysymykset on lainsäädännössä ohitettu täysin, eikä maksunperimiseen ja siihen liittyviin käytännön kysymyksiin ole myöskään otettu laissa kantaa. Myös lainsäädännössä mainittu puolesta-asiointi on hämärä käsite, jonka juridista sisältöä ei ole kunnolla avattu. Näiden epäselvyyksien vuoksi sekä matkatoimisto- että muut matkailuyritykset odottavat, että liikennepalvelulain soveltamista ja käytännön vaikutuksia seurataan tarkasti myös viranomaisten taholta.
Tiekartassa ei ole käytännössä huomioitu lainkaan kotimaassa päiväretkinä tai matkapaketteina tapahtuvaa ryhmämatkustusta. Näiden tapainen matkatarjonta helpottaa useiden kotimaan matkakohteiden saavutet-tavuutta ilman uusien ja vaikeasti hahmotettavien ja hallinnoitavien liikenneketjujen käyttöön ottoa. Alle 24 tuntia kestäviä matkoja tarjoavat erilaiset yhdistykset ja ryhmämatkustukseen keskittyneet matkanjärjestäjät. Tämän lisäksi rekisteröidyt matkanjärjestäjät tarjoavat matkapaketteja eri puolelle Suomea. Tämä toi-minta on myös erittäin ympäristöystävällistä ja vastuullista verrattuna omilla autoilla tapahtuvaan indis- tai perhematkustukseen.
Myös ryhmämatkustuksen toimintaedellytyksiä tulee parantaa ja ryhmillä tulee olla mahdollisuus osallistua samanlaisiin aktiviteetteihin kuin yksittäismatkustajilla. Tämä vaatii paikallisilta toimijoilta palvelun sopeut-tamiskykyä eri suuruisten asiakasryhmien mukaisesti. Sama koskee digitaalisen markkinoinnin toimintaedel-lytyksiä erityisesti nuorempaa asiakaskuntaa tavoiteltaessa sekä asiakaskokemuksen vahvistamisessa koti-maan ryhmämatkailijoille. Helpoiten tämä tapahtuu jo toimintaa harjoittavien yritysten ja muiden tahojen tukemisella.
Tiekartassa on hienoa se, että yhteistyö korostuu sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhteistyö on jo nyt ja tulee tulevaisuudessakin olemaan avain onnistumiseen.
***************************************************************************************
21. Lisätään digitaalisten ratkaisujen käyttöä matkailutuotteissa ja -palveluissa edistäen tieto-jen päivitettävyyttä, palvelun yhdenvertaisuutta eri kohderyhmille ja kustannustehokkuuden parantumista (sivu 22)
Digitaaliset alustat ja palvelutarjonta ovat outgoing-matkailussa olleet jo yli 20 vuoden ajan keskeisiä osia yritysten liiketoiminnassa. Näiden yritysten toimintatapojen ’benchmarkkauksen’ kautta löydettäisiin hyviä ja toimivia bisnesmalleja myös kotimaan- ja incoming-matkailun digitaaliseen kehittämiseen. Ennakkoluulotonta yhteistyötä outgoing-, incoming ja kotimaanmatkailutoimijoiden kesken on lisättävä ja vastakkainasettelusta on päästävä pois.
***************************************************************************************
Kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää matkailuinvestointeihin panostamista ja ulkomaisten in-vestointien houkuttelua. Matkailuinvestoinneilla lisätään Suomen kiinnostavuutta, paranne-taan matkailupalvelujen tarjontaa ja infrastruktuuria. Lisäksi matkailuyritysten toimintaedel-lytyksiä voidaan parantaa edistämällä matkailualueiden infrastruktuuriin (esim. liikenneyhteydet, energiatehokkuus) tehtäviä investointeja, mikä ei vääristä yritysten välistä kilpailua. (sivu 25)
Ulkomaiset investoinnit ovat hyviä ja niitä tarvitaan. Infrastruktuurin rakentaminen ulkomaisten sijoittajien ja toimijoiden taholta pitäisi kuitenkin olla hallittua ja pysyä suomalaisten viranomaisten hallinnassa.
***************************************************************************************
Useat Suomen matkailutoimialoista ovat ilmasto-olosuhteiden vuoksi sesonkiluontoisia. Kesä-matkailupalveluja tarjoavien yritysten sesonki on lyhyt ja se ajoittuu osittain väärään aikaan. Eurooppalaisten parhaat lomakuukaudet ovat heinäkuu ja etenkin elokuu. Koulut alkavat Suo-messa elokuun puolivälissä, jolloin käytännössä useat kesämatkailukohteet joutuvat sulkemaan ovensa. Ulkomaalaiset asiakkaat eivät yksin riitä siihen, että yritysten olisi kannattavaa toimia. Koulujen kesälomien siirrolla kaksi viikkoa eteenpäin on taloudellista vaikutusta alalle. Seuraavaksi keskustelussa tulisi syventää siirron vaikutuksia koulumaailmalle kansantaloudellisten vaikutusten rinnalla. (sivu 25)
Euroopan tasolla käydään keskustelua koulujen loma-aikojen porrastamisesta ja sesonkien pidentämisestä tällä tavoin. Tätä taustaa vasten on outoa, että Suomessa tavoite koulujen lomien osalta on päinvastainen. Tiekartan päivityksen myötä pitäisi pikemminkin pyrkiä pidentämään sesonkeja loma-aikojen porrastuksella ja liukumilla.
***************************************************************************************
Matkailualalla, erityisesti ravitsemisalalla, haasteet osaavan työvoiman löytämisessä ovat nousseet yhä useamman matkailuyrityksen kasvun esteeksi. Rekrytointiongelmien taustalla vaikuttavat mm. työnhakijoiden osaamisvajeet, avointen työpaikkojen löytämisen vaikeus, kannustinloukkuongelmat, toimialan heikko kannattavuus ja huono imago työnantajana, epä-säännöllinen ja sesonkiluonteinen työ ja asumiseen liittyvät ongelmat. On keskeistä kehittää työmarkkinoiden dynamiikkaa, ammatillista ja alueellista liikkuvuutta ja osaavan matkailutyö-voiman riittävää saantia oikeaan aikaan oikeassa paikassa. (sivu 26)
Matkailutoimiala on hyvin laaja ja monipuolinen. Siksi onkin kapea-alaista nostaa tässä keskustelussa esiin vain ravitsemisala. Koko toimialaa rasittaa sesonkiluontoisuus ja hankalat työajat, jotka ovat kuitenkin olen-nainen osa alan toimintaa ja mahdollistavat palveluiden tarjoamisen matkailijoille kysynnän mukaan.
***************************************************************************************
42. Toteutetaan Suomen markkinointia kansainvälisille markkinoille Visit Finlandin suuralueyhteistyömallilla. Suuralueita on neljä: Lappi, Järvi-Suomi, saaristo ja rannikko ja pääkaupunki-seutu. (sivu 26)
Sekä suomalaisille että ulkomailta tuleville matkailijoille on tärkeää, että matkailutarjonnan osalta ei suljeta pois mielenkiintoisia naapurimaita (Norja, Ruotsi, Viro ja Venäjä). Näitä kohteita yhdistämällä saadaan erityisesti kaukokohteista alueellemme saapuville matkailijoille mielenkiintoisia palvelukokonaisuuksia.
***************************************************************************************
49. Huomioidaan lainsäädännön yritysvaikutusten arvioinnissa erikokoiset matkailuyritykset ja näiden tasapuolinen kohtelu (sivu 27)
Tämä on tiekartan päivittämisessä erittäin tärkeä osa-alue, sillä Suomessa yritykset ovat verotuksellisesti ja lain määrittämien vastuiden osalta usein eriarvoisissa asemissa.
Kilpailuvääristymät on oikaistava, jotta suomalaiset matkanjärjestäjät saadaan samaan asemaan kuin ulkomaiset kilpailijansa. Matkojen myynti on hyvin kilpailtua liiketoimintaa, ja viime vuosina kansainväli-nen kilpailu on kasvanut merkittävästi myös Suomessa. Esimerkiksi erilainen lainsäädäntö suoma-laisten incoming-matkatoimistojen kilpailijoiden kotimaissa aiheuttaa kilpailuvääristymiä, kun ulkomaiset toimijat voivat tarjota kevyemmillä veroratkaisuilla Suomessa toteutuvia matkapaketteja kuin Suomeen sijoittautuneet yritykset.
Myös suoria asiakassuhteita hakevat matkapalvelujen tuottajat haastavat sekä pienet että suuret matkatoimistot ja matkanjärjestäjät uudenlaiseen kilpailuun. Lainsäädäntö kohtelee meillä Suomessakin matkapalveluita myyviä tahoja eri tavoin riippuen siitä, missä roolissa myyjä toimii.
***************************************************************************************
57. Parannetaan alan imagoa ja houkuttelevuutta ympärivuotisen osaavan työvoiman turvaa-miseksi hallinnonalojen yhteistyönä (sivu 28)
58. Edistetään kansainvälisen työvoiman rekrytointia ja työllistymistä matkailualalle kehittä-mällä ulkomaisen työvoiman rekrytointiprosesseja ja kannustamalla yrityksiä kansainvälisten osaajien rekrytointiin. (sivu 28)
Koko toimialan imagon ja arvon nostamiseen tulisi panostaa, jotta osaavaa työvoimaa saadaan riittävästi. Tilapäisen ulkomaisen työvoiman käytössä on huolehdittava, että sillä ei ole negatiivista vaikutusta alan ima-gon kehitykseen tai houkuttelevuuteen.
Helsinki, 31.5.2019
SUOMEN MATKATOIMISTOALAN LIITTO RY (SMAL)
Heli Mäki-Fränti
Toimitusjohtaja