Ratkaisuja matkailun vaikeaan ilmastoyhtälöön

Massaturismin kehitys 1970-luvulta tähän päivään on perustunut fossiilisiin polttoaineisiin, ja matkailun kasvua on edesauttanut halpalentoyhtiöiden synty ja matkailun digitalisoituminen verkkovarausjärjestelmineen ja kartta- ja matkaopassovelluksineen. Nyt koko matkailuala on kohdannut perustavanlaatuisen ristiriidan: fossiilisista pitäisi irtautua nopeasti, mutta samalla liiketoiminnan jatkuvuus pitäisi turvata.

Matkailun päästöt ovat nousseet yhä voimakkaammin julkiseen keskusteluun. Suurin osa päästöistä syntyy liikkumisesta. Lentoliikenne ja meriliikenne muodostavat globaalisti kukin 3–4 prosenttia päästöistä, mutta ne kuuluvat myös nopeimmin kasvaviin päästölähteisiin. Siksi Euroopan unioni kiristää sääntelyä muun muassa päästökaupan kautta. Amsterdamin kaupunki kielsi jo fossiilisilla polttoaineilla kulkevien autojen, lentoyhtiöiden, risteilyiden ja kaukomatkojen mainonnan julkisilla paikoilla. Myös Helsingin kaupunginvaltuustossa on kuultu samankaltaisia vaatimuksia, kun kaupungin tulevien vuosien matkailustrategiaa ollaan siunaamassa.

Yksilötasolla matkustaminen voi muodostaa merkittävän osan kokonaispäästöistä: paljon lentävällä suomalaisella lentämisen osuus voi nousta jopa puoleen henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestä, jos kotona käytetty sähkö- ja lämmitysenergia on tuotettu pääsääntöisesti uusiutuvilla polttoaineilla. Henkilötasolla päästöjen vähentäminen voi siis olla varsin helppoa pidättäytymällä lentämisestä. Ei siis ihme, että yksittäisten kansalaisten valintoihin halutaan vaikuttaa ja matkailuun kohdistuu kasvavaa yhteiskunnallista painetta

Meille matkailualalla ja sen rajapinnassa toimiville tilanne on kuitenkin haastava. Monille toimijoille fossiiliriippuvuus on edelleen rakenteellinen kysymys, eikä vaihtoehtoja ole vielä riittävästi saatavilla. Innovaatioiden skaalautumista odotellessa, matkailualan toimijat voivat tukea yhteisen planeettamme hyvinvointia kuten olemme aiemmissa blogikirjoituksissa lukeneet.

Listasin muutamia ideoita siitä, mitä yritykset voivat jo nyt tehdä konkreettisesti sääntelyn mahdollisesti edellyttämien toimenpiteiden lisäksi:

Hyvittää päästönsä

Päästöhyvitykset eivät poista matkailualan varsinaisia päästöjä, mutta hyvittäminen voi toimia välivaiheen ratkaisuna kun päästöjä ei pystytä vielä välttämään. Olennaista on siirtyä markkinointivetoisesta kompensaatiopuheesta kohti läpinäkyviä, todennettavia ja pitkävaikutteisia päästöhyvitysmalleja, jotka tukevat aidosti ilmastohyötyjä. Samalla yritysten tulisi viestiä avoimesti siitä, että hyvitykset täydentävät päästövähennyksiä eivätkä korvaa niitä.

Luonnon ennallistaminen

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on ilmastokriisin rinnalla toinen keskeinen kestävyyshaaste, johon voimme osallistua aktiivisesti. Kotimaassa ennallistamishankkeet, kuten soiden palauttaminen, metsien jatkuvapeitteinen kasvatus tai vesistöjen kunnostus, voivat sitoa hiiltä ja samalla vahvistaa luonnon ekosysteemejä. Matkailutoimijoille tämä tarjoaa mahdollisuuden rakentaa paikallisesti vaikuttavia vastuullisuustoimia, jotka näkyvät myös matkailuympäristöjen pitkäaikaisena elinvoimaisuutena.

Regeneratiivisen matkailun kehittäminen

Regeneratiivisen matkailun pyrkimyksenä on, että matkailu jättää kohteen parempaan tilaan kuin missä se oli ennen vierailua. Käytännössä tämä voi tarkoittaa paikallisyhteisöjen vahvempaa osallistamista, luonnon kantokyvyn huomioimista sekä matkailutulojen ohjaamista alueen ekologiseen ja sosiaaliseen kehittämiseen. Kyse ei ole enää vain haittojen minimoinnista, vaan matkailun positiivisen kädenjäljen kasvattamisesta.

Majoitusliikkeiden oman hiilijalanjäljen pienentäminen

Vaikka suurin osa matkailun päästöistä syntyy liikkumisesta, majoitusliikkeet voivat vähentää omaa ja koko toimitusketjun ympäristökuormitusta. Keskeisiä keinoja ovat energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian käyttö, lämmitysratkaisujen uudistaminen sekä veden- ja materiaalinkulutuksen vähentäminen. Lisäksi hankinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi suosimalla lähiruokaa, kasvispainotteisia vaihtoehtoja ja pitkäikäisiä tuotteita ja tukemalla kiertotalousratkaisuja.

Viipymän pidentäminen

Matkailualan kasvua voi lisätä kannustamalla matkailijoita viipymään kohteessa pidempään. Tällöin liikkumisesta syntyvät päästöt säilyvät ennallaan, mutta kohteen saamat kassavirrat kasvavat ilman että kohteen sosiaalinen kuormitus lisääntyy. Viipymän pidentämiseksi on hyvä tehdä yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa synergian lisäämiseksi.

Multimodaaliseen matkustamisen edistäminen

Kestävän matkailun näkökulmasta eri liikennemuotojen yhdistäminen saumattomiksi matkaketjuiksi on yksi keskeisimmistä kehityssuunnista ja sääntely multimodaalisen palvelutarjontaan on EU:ssa työn alla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että laiva-, juna- ja paikallisliikenneyhteydet toimivat aikataulullisesti yhteen ja ne voidaan ostaa yhdellä varauksella. Nykyisin matkaketjujen pirstaleisuus, monimutkaisuus ja epävarmuus vähentävät maata pitkin matkustamisen houkuttelevuutta, vaikka kiinnostus hitaampaan matkailuun kasvaa jatkuvasti. Kestävän matkailun yleistyminen vaatii myös nykyistä toimivampia palveluja ja infrastruktuuria.

Hiljaiset signaalit

On myös tärkeää kuunnella hiljaisia signaaleja, ja havaita milloin niistä alkaa syntyä laajempia trendejä. Helsingin Sanomat julkaisi toukokuun puolivälissä Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppäsen kolumnin Kaikki muutokset lähtevä liikkeelle jostain pienestä. Kolumnissa Leppänen kertoi kevään aikana virkavapaalla tekemistään matkoista, ja totesi että “epävarma aika kasvattaa hitaan matkailun suosiota.” Kun tämän lauseen lukee valtakunnallisesta mediasta, voi jo pohtia onko hitaasta matkailusta syntymässä tosiaan jo laajempi trendi? Minulle voisi ainakin vinkata mistä ostaa laiva-junamatkayhdistelmän Helsingistä Saksan Erfartissa järjestettävään seminaariin.

Kirjoittanut
Heidi Heinonen
SMALin vastuullisen matkailun työryhmän jäsen
Toimitusjohtaja – ohjelmajohtaja
Going Green Oy